Novelli: Uteliaisuus ei ole hyve
Uteliaisuus ei ole hyve Kirjoittanut: Hanna Kymäläinen-Rikkonen Autiotalo Kirkkotiellä, kirkon ja kivikoulun välissä, oli kiinnostanut minua jo vuosia. Viime talvena olin ollut näkevinäni sieltä kajastavan heikkoa valoa, milloin kellarista, milloin asuinhuoneista. Nallekerho, kuten mieheni sitä kutsui, eli Opiston nukke- ja nallekurssi päättyi puoli kahdeksalta ja jo lokakuun lopulla tuohon aikaan oli pimeää, eivätkä Kirkkotien katuvalot olleet koskaan päällä. Pysähdyin autoni viereen koulun pihaan ja näin nyt selvästi kellarista kirkasta valoa. Mitään ajattelematta nappasin autosta taskulampun ja läksin katsomaan, mitä siellä tapahtui. Liikaa dekkareita, naureskelin mennessäni, ja keksin useita rikoksia, joita kellarissa saattaa tapahtua. Kiersin rakennusta näkemättä ristin sielua. Etupihalla kellarin ikkunat oli peitetty vanereilla, mutta takapihalla ikkunat olivat säilyneet ehjinä, joten niitä ei ollut tarvinnut tukkia vanerilevyillä. Nurmikko oli sammaloitunut enkä kuu