Jännityspiirin jatkokertomukset

  Ruovesi-lehti ei joulun ja uuden vuoden välillä ilmestynyt, mutta sen verkkosivuilta löytyi runsaasti kuvitettu reportaasi onnistuneesta lastenjuhlasta. Sen juhlapuhetta siteerattiin pitkään ja myös Pikku Pinskusta oli erikseen näyttävä haastattelu. Pienempi uutinen tiesi kertoa mittavasta murtosarjasta: joulun aikana oli ainakin viidestä talosta viety pankkikortteja, rahaa, arvoesineitä ja viimeistä huutoa olevia teknisiä vempaimia. Samassa soi puhelin. Toivoin, että se olisi ollut ystäväni Paavo Mikkola. Hän oli sanonut ajavansa pukkikeikan jälkeen suoraan kotiin. Olin yrittänyt tavoittaa häntä soittamalla ja tekstiviestein, mutta hän oli itselleen tyypilliseen tapaan jättänyt soittopyyntöihin vastaamatta. Hän ei nytkään soittanut, vaan poliisi, joka kysyi, mistä Paavon voisi tavoittaa. En osannut auttaa Paavon tavoittamisessa, mutta koska poliisi halusi tavata minutkin kuullakseen joulun ajan tapahtumista, sovimme tapaamisen luokseni tunnin päästä. Ehdin juuri kerätä astioit

Jäljet voivat viedä harhaan - talvinen jännitystarina   Me leijonat olemme säntillistä väkeä, joka tekee huolella kaiken sen, minkä lupaa. Niinpä kokoonnuimme jo lokakuussa keskustelemaan lapsille järjestettävästä joulujuhlasta, jonka olimme luvanneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestää yhdessä liiton paikallisosaston ja Ruoveden kunnan varhaiskasvatuksen kanssa.   Yhteistyökumppanit olivat luvanneet vastata tilaisuuden lastenohjelmasta ja Lions Ladyt sen tarjoilusta, joten meidän osuudeksemme jäi maksumiehenä olemisen ja juhlan järjestelytehtävien hoitamisen lisäksi oikeastaan vain juhlapuhujan, esiintyjävieraan sekä joulupukin hankkiminen tilaisuuteen. Juhlapuhujaksi sai eniten kannatusta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja vierailevaksi tähdeksi päätettiin kysyä jotain nimekästä tubettajaa. Heistä etusijalle asetimme Miklun ja Pikku Pinskun.   ”Joulupukkia meidän ei tarvitse edes harkita, onhan veli Harri useana vuonna eri