Jäljet voivat viedä harhaan: 14. osa

 

KuvaPaavon kotitalon dramaattisista tapahtumista oli kulunut viisi päivää. En ollut ollenkaan heikkohermoista tyyppiä, mutta olin kuitenkin niin järkyttynyt tapahtumien kulusta talolla, että olin anonut lisää lomaa tai niin olin asian päätoimittajalle esittänyt. Perimmäisenä taka-ajatuksenani oli ollut jatkaa Krp:n komisarion arvostelemaa kansalaisaktiivisuutta yhteistyössä Eeron kanssa, mutta näistä tutkintasuunnitelmista en tietenkään ollut hiiskahtanut sanaakaan. Päätoimittaja oli myöntänyt lisälomapäivät, mutta vasta luvattuani lomani aikana kirjoittaa jutun tapahtumista. Parasta olla sitten viiden tähden juttu, päätti hän puhelinkeskustelumme.

Hiljaisessa mielessäni sovitin jo sankaritoimittajan viittaa harteilleni, mutta sitten totesin lukeneeni liikaa dekkareita, joissa toimittajat ratkovat rikoksia ja naurahdin koko ajatukselle. Palataanpa tosiasioihin, ajattelin ja avasin koneen. Nyt olisi aikaa kirjoittaa iltaan asti. Olin vasta tullut kirkonkylästä, jossa olin pitänyt välipalaveria Eeron kanssa. Moni-Torin ikkunapöydässä olimme herkullisen lohikeiton syönnin lomassa käyneet läpi yksityiskohtia ja Eerolta olin samalla kuullut viimeisimmät uutiset, jotka hän puolestaan oli kuullut poliisiystävältään ja muilta lähteiltään.

Jutun kirjoittamisessa olin päässyt alkuun edellisenä päivänä ja nyt jatkoin Paavon talon tapahtumista. Lisävahvistusten tultua, poliisit olivat piirittäneet talon ja tutkineet kaikki tilat ja myös lähiympäristön läpikotaisin. Yhteen huoneeseen lukittuna löydettiin lattialta makaamasta tajuton nuori mies, jonka ensihoito totesi niin huonokuntoiseksi, että hänet vietiin pillit päällä Acutaan. Siinä vaiheessa oli vielä jäänyt epäselväksi, olisiko samainen kaveri pystynyt ammuskelemaan löytämällään kiväärillä kuten lakimies oli selostanut.

Ketään muita talolta ei ollut löytynyt. Poliiseille olimme kertoneet nähneemme pihassa kaksi isoa partamiestä, mutta hekin olivat ehtineet ottaa jalat alleen. Talon toiselta puolelta lähti pikkutie, jota pitkin pääsi Ruoveden ja Vilppulan väliselle tielle. Pikkutieltä olikin sitten löytynyt kahdet tuoreet moottoripyörän jäljet, joten tälläkin kerralla oli pakoreitti ollut valmiina tukalan tilanteen varalta.

Talosta ja tyhjästä pakettiautosta rikostekninen tutkinta oli löytänyt runsaasti jälkiä. Sormenjäljistä oli toistaiseksi tunnistettu Paavon, Minnin, hänen surmatuksi tulleen avomiehensä, Acutaan viedyn nuorukaisen sekä talolla tapaamamme asianajaja Matias Bobergin jäljet. Nämä yksityiskohdat olin kuullut Eerolta Moni-Torilla. Yllättävä uusi tieto oli, että pihassa ollut pakettiauto oli rekisteröity Bobergin firman nimiin.

Perinpohjaisten etsintöjen tuloksena talosta oli löytynyt yhden vaatekaapin valeseinän takaa tuhansia euroja käteistä rahaa sekä taulu, joka oli viety tutkittavaksi. Lisäksi talon läheltä oli löytynyt huolimattomasti maahan kätkettyinä kaksi käsiasetta ja 10 000 ekstaasipilleriä. Olikohan tullut pikkuisen kiire tai sitten tunarit ja aloittelijat asialla, hymähdin.

Lakimies Boberg oli viety poliisiasemalle kuultavaksi ja siellä hän oli kerrannut sitä samaa tarinaa, jonka mukaan jostain mömmöistä sekaisin oleva nuori kaveri olisi löytänyt kiväärin ja alkanut ammuskella puolustuksekseen. Mainittua kivääriä ei sitten talolta löytynyt, mutta olipa ampuja kuka hyvänsä, niin onneksi luoti ei aiheuttanut vaarallista haavaa, osuman saanut naispoliisi oli kotiutettu heti ensiavun jälkeen. Acutaan viety nuorukainen oli sen sijaan edelleen sairaalassa. Miestä oli alustavasti puhutettu, mutta hän oli pysynyt tuppisuuna. Ruutijäämiä ei hänen käsistään tai vaatteistaan ollut löytynyt.

Kohtaamispaikkana aiemmin toimineelta mummonmökiltä löytämämme läppärin oli Eero toimittanut poliisiasemalle ja vastikään kuullut poliisiystävältään, että koneelta oli löytynyt raskauttavaa todistusaineistoa muun muassa Minnin ja hänen avomiehensä osallisuudesta moniin rikoksiin. Lisäksi ystävä oli paljastanut, että asianajaja Boberg yhteyksiä alamaailmaan tutkittiin, hän oli jo pitempään ollut tutkinnan kohteena epäiltynä ainakin yhteyksistä huumekauppaan ja rahanpesuun. Sen enempää poliisiystävä ei ollut suostunut kertomaan, mutta oli kuitenkin vihjannut, että läpimurtoa odotettiin tutkinnassa tapahtuvaksi lähipäivinä.

Muista lähteistä Eero oli kuullut, että Paavo oli vangittu epäiltynä Minnin avomiehen taposta. Eero painotti, että vangitseminen oli tehty lievemmällä syytä epäillä -perusteella, joten lisää näyttöä olisi pian löydyttävä. Minnin vangitsemiselle ei kuitenkaan ollut perusteita, joten hänet oli laskettu vapaalle jalalle.

Pitkän kirjoitusrupeamani katkaisi puhelimen soittoääni. Sieppasin puhelimen pöydältä ja näin, että soittaja oli Eero: ”Kuule, nyt on piru merrassa, Minni on kadonnut eikä siinä vielä kaikki. Myös Matias Boberg on kadonnut jäljettömiin.”

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Novelli: Murha Muroleessa

Sattumia vai suunnitelmia: 16. osa

Jäljet voivat viedä harhaan: 2.osa